Seikkailua Sri Lankan sisämaassa

Rantakohteita kierrettyämme lähdimme viettämään Sri Lankan viimeistä viikkoa sisämaahan. Ensimmäisenä suuntasimme kohti Ellaa, jota monet paikalliset olivat meille kehuneet. Matkalla ajaessamme kapeita ja mutkaisia vuoristoteitä ylöspäin, maisemat olivat henkeäsalpaavan kauniit ja ymmärsimme, miksi Sri Lankan sisämaa on käymisen arvoinen. Ellassa vietimme kolme yötä ja sinä aikana kipusimme Little Adam's peakin huipulle, kävimme Ravana vesiputoksella ja Nine Arch Bridge -rautatiesillalla. 

Näkymät Little Adam's peakilta!

Onneksi Sri Lankalainen ruoka on joskus paremman makuista kuin näköistä... 

Riisiä ja currya kasviksilla.

Ellan keskusta

Nine Arch Bridge

Ravana Falls

Torakan metsästystä. Ensimmäinen torakka tapettu omin käsin (myrkyllä, joka tappaa kaikki hiirtä pienemmät elukat).

Luonnonpuistossa vierailu oli kuulunut suunnitelmiimme alusta lähtien ja niinpä lähdimme meitä aikaisemminkin kuskanneen "luottokuskin" kyydillä Ellasta Udawalawen luonnonpuistoon. Udawalawe oli mukava kokemus, vaikka olimmekin ehkä odottaneet siltä hieman enemmän. Lauran mielessä pyöri vain lumileopardin näkeminen?? Valitettavasti emme kuitenkaan siihen törmänneet, eikä edes ihan tavalliseen leopardiin. Norsuja, lintuja, laiskoja puhveleita ja veden alta pilkottavien krokotiilien selkänahkoja näimme sitäkin enemmän. Reissun tähän mennessä jännittävin hetki oli, kun vihainen norsu lähti ajamaan safariautoamme takaa ja kuski sai painaa nilkka suorana kaasua, että päästiin karkuun. Yllättävän nopeasti niinkin kömpelön näköinen eläin pystyy juoksemaan. 

1,5 viikon ikäinen norsuvauva emonsa kanssa.

 Etsi kuvasta krokotiili!

Udawalawesta ajoimme yöksi Nuwara Eliyaan. "Luottokuskimme" kaverilla oli siellä hotelli ja sovimme, että käydään katsomassa olisiko se meille hyvä. Selvisimme lukuisista vuoristoteillä tehdyistä riskiohituksista huolimatta ehjänä Nuwara Eliyaan. Hotellilla meitä odotti hyväntuulinen ja innokas hotellinomistaja, joka esitteli meille koko tyhjän kolmikerroksisen hotellinsa ja saimme niin monta huonetta käyttöön kuin vain halusimme. Eihän tästä tarjouksesta raskinut kieltäytyä ja päätimme jäädä. Illan aikana hotellinomistaja kerkesi siivota pari huonetta, tarjoilla meille teetä huoneeseen, käydä lähikaupassa ostamassa meille aamupalaa ja korjata kauppareissun aikana räjähtäneen vedenlämmittäjän. Suurin osa innokkuudesta johtui varmaan siitä, että hotelli oli juuri avattu ja olimme ensimmäiset vieraat siellä. Paikalliset olivat varoitelleet, että Nuwara Eliyassa on kylmä, mutta me emme sitä oikein uskoneet, sillä täällä on monesti erilainen käsitys kylmästä. Kuitenkin jouduimme nukkumaan yöt pitkät vaatteet päällä ja kyllä paleli! Lämpötila oli noin 15 astetta. Seuraavana päivänä testasimme ensimmäistä kertaa paikallisbussia. Hyppäsimme holtittomasti kaahailevan bussin kyytiin, ajoimme sillä keskustaan ja siinä hötäkässä hotellin sijainnin tai osoitteen tarkistaminen pääsi unohtumaan, (hotellilla ei tainnut olla nimeä ollenkaan). Kävimme syömässä, tutustumassa tee-tehtaaseen ja katsomassa vesiputouksia. Illan päätteeksi suunnistimme pimeässä hatarien muistikuvien varassa meitä päivän kuljettaneen tuktuk-kuskin/Nuwara Eliya oppaan kanssa takaisin hotellille.

1

Apteekissa tilaa riittää!

Teelehtien kuivausta.

Lovers' Leap Waterfall

Kun hotellinomistaja on hetken pois, tytöt valtaavat keittiön ja ei muuta kuin puurot tulille!

Nuwara Eliyasta jatkoimme matkaa junalla Kandyyn. Oli hitain, halvin (lippu maksoi 160 rupiaa eli noin 90 senttiä), mutta maisemiltaan hienoin junamatka koskaan!

Nuwara Eliyan juna-asema

Kandyssa päivät kuluivat suurimmaksi osaksi kaupungilla. Kävimme Pyhän hampaan temppelissä sekä Sri Lankalaisen kulttuuriin liittyvässä esityksessä. Kandysta matka jatkui Negomboon, jossa vietimme Sri Lankan viimeisen yön lentokentän lähellä. 

Pyhään hampaan temppeli, jossa säilytetään tarun mukaan Buddhan kulmahammasta. Säilytyslaatikon näimme, mutta itse hampaasta ei näkynyt vilaustakaan.

Taas hinnasto suosii meitä?

Erilainen kokemus Sri Lankalaisesta junamatkasta. Muutama muukin oli päättänyt matkustaa junalla. Voitteko uskoa, että tuolla ihmisten seassa kulki kauppiaita, jotka myivät välipalaa! Oli aika nautinnollinen kokemus seisoa kolme tuntia samassa kohdassa varpaita varoen, kun ulkona oli 30 astetta lämmintä ja sisällä huomattavasti enemmän. 

Kaikki eivät mahtuneet edes junan sisäpuolelle. (Kuvassa juna liikkuu jo.)

Kaiken kaikkiaan Sri Lanka oli hieno kokemus ja maa, johon olisi mukava joskus palata uudestaan, sillä iso osa maasta jäi näkemättä. Päällimäisenä jäi mieleen uskomattoman kaunis luonto, villinorsut ja ystävälliset ihmiset.

Sinne jäi Sri Lanka. Seuraavaksi Malesiaan!

Terkuin Aino, Laura & Ruusa