Kun olimme viettäneet kuukauden eksoottisessa ja aika kehittymättömässä Sri Lankassa, Malesian pääkaupunki Kuala Lumpur oli melkoinen yllätys. Olimme etukäteen etsineet Malesiasta tietoa lähinnä saarista, joilla meidän oli tarkoitus käydä, joten Kuala Lumpuriin saavuimme ihan ummikkoina. Emme osanneet odottaa kuusikaistaisia moottoriteitä tai pilvenpiirtäjien keskellä ajavia ilmajunia, kun emme kuukauteen olleet nähneet edes hissiä tai ajaneet autolla yli 80km/h. Vietimme siis muutaman päivän suurkaupungissa: pyörimme valtavissa ostoskeskuksissa ja ajelimme ilmajunilla ympäriinsä. Koko Sri Lankan ajan olimme pesseet vaatteet nyrkkipyykillä, (pesuloissa vaatteet kuivatettiin pesulan katolla, joten vaaleammat vaatteet eivät välttämättä olisi tulleet yhtä vaaleina takaisin), joten mikä onnenpäivä, kun saimme ensimmäistä kertaa tälle reissulle pyykkikoneen käyttöön hotellilla ja pyöritimmekin sitä lähes tauotta.
Seuraavaksi kohteeksi valitsimme mantereen itäpuolella sijaitsevan paratiisisaaren, Pulau Tiomanin. Saarelle siirtyminen oli työlästä: ensin hostellin työntekijä tuli hakemaan meiltä huoneemme avaimet sovittua myöhemmin ja niinpä myöhästyimme bussista, jolla meidän oli tarkoitus lähteä Kuala Lumpurista. Pari seuraavaa bussia oli täynnä ja saimme liput vasta viiden tunnin päästä lähtevään bussiin, joka lähti lopulta vielä tunnin myöhässä. Viiden tunnin bussimatkan jälkeen yövyimme itärannikolla sijaitsevassa Mersingissä ja jatkoimme matkaa seuraavana aamuna lautalla kohti Tiomania. Pääsimme heti tutustumaan Tiomanin kummallisiin ravintoloiden aukioloaikoihin, kun yritimme nälkäisinä löytää ravintolaa, joka olisi kahden aikaan päivällä auki. Viikon aikana ehdimme oppia, että suurin osa ravintoloista ei ole päivällä auki, aukioloaikoja ei lue missään ja jos kysyy ravintolan pitäjältä monelta ravintola aukeaa, vastaus tulee noin tunnin tarkkuudella. Saarella oloaikana saimme kerättyä hajanaisia faktoja ravintoloiden aukioloajoista. Esimerkiksi "aamupalapaikka" oli ainakin yhdentoista aikaan aamupäivällä auki, "torniravintolassa" voi käydä illallisella seitsemän ja puoli kymmenen välillä illalla, "patonkipaikka" oli lähes aina auki. Näiden avulla vältimme pahimmat nälkäkiukut. Opimme myös paikallisten rennon suhtautumisen työntekoon. Meiltä esimerkiksi kysyttiin, että mihin aikaan me haluaisimme, että ravintola aukeaisi, meidät otettiin pyyhe päällä vastaan ravintolaan ja pyydettiin odottelemaan hetki, että omistaja saa vaatteet päälle. Kerran meidän tilaus otettiin vastaan ja tällä kertaa odoteltiin, että kokki käy suihkussa, ennen kuin alkaa valmistaa ruokia. Joskus meidät jätettiin keskenään ravintolaan syömään, kun omistajan piti lähteä käymään muualla. Jonkun ajan päästä joku toinen työntekijä saapui paikalle ja saimme ruoat maksettua. Yhdellä kertaa kokki juoksi muutaman otteeseen hakemassa lisäaineksia kaupasta kesken ruoan laiton. Hieman erilaista kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.
Tiomanilla oli varaaneja
Iltaisin joutui väistelemään lepakoita.
Pulau Tioman oli todellinen paratiisisaari. Turkoosin meren keskellä olevan kauniin saaren keskellä oli tiheää sademetsää ja pari kukkulaa. Merivesi oli uskomattoman kirkasta ja siellä olikin mukava uida ja snorklailla hienoja koralleja ja värikkäitä pikkukaloja katsellen. Osittain saaren läpi kulki kapea tie, jolla kuljettiin mopoilla, pyörillä ja kävellen. Saaren keskustassa, jossa oli kunnon tie, oli myös jonkin verran autoja. Tiomanilla oli monta pientä kylää ja osalle niistä pääsi vain veneellä tai sademetsän poikki patikoiden. Saaren kaikki asutus oli rantojen äärellä, ihmisiä oli vähän ja tunnelma mukava. Tiomanilla aika soljui mukavasti, emmekä suurimmaksi osaksi kaivanneet mitään erikoisempaa tekemistä.
Pari kertaa vuokrasimme pyörät ja ajelimme niillä rannalta toiselle.
Snorklausreissulla bongailimme muun muassa värikkäitä kaloja, koralleja, merimakkaroita ja merisiilejä. Laura näki myös HAIN!!!!
Kävimme seikkailemassa sademetsässä. Olimme etukäteen lukeneet että sademetsissä on iilimatoja, joten lähdimme umpikengissä ja pitkissä housuissa lahkeet tiukasti sukissa kolmenkymmenen asteen helteessä sademetsään, jossa ilman kosteusprosentti lähentelee sataa. Reissun jälkeen oli kohtuullisen hikinen ja lähmäinen olo. Onneksi ei kuitenkaan nähty käärmeitä!
Pulau Tiomanilta matkamme jatkuu Singaporeen, joka ei kuulunut meidän alkuperäiseen reittisuunnitelmaan. Lähdemme mielenkiinnolla tutkimaan tätä muun muassa tiukasta laistaan tunnettua kaupunkivaltiota.
T. Laura, Ruusa ja Aino
Onpa mukavan näköstä 🏝💛
VastaaPoista