Heittäydyimme oikein avuttomiksi turisteiksi ja ostimme "valmismatkat" Langkawilta George Towniin. Aamulla meitä tultiin hotellilta hakemaan ja minibussilla hurautimme lauttasatamaan. Lauttamatkan jälkeen meille piirretyn kartan avulla löysimme Kuala Perliksestä helposti George Towniin lähtevän bussin. Perillä George Townissa meitä oli heti bussista astuttuamme vastassa muutama taksikuski innokkaina kuskaamaan hotellille. Ja taas meille tarjottiin ylihintaista kyytiä, mutta mepä olemme nykyään niin viisaita, että suuremmissa kaupungeissa meille kelpaa vain taksimittaria käyttävät taksit. Haukkana sitten porukalla vahdimme, että taksikuski laittaa mittarin päälle. Useimmiten liikkuessamme rinkat selässä ryntäilee joka puolelta avuntarjoajia, eikä aina tiedä onko motiivina rahan ahneus vai vilpitön halu auttaa. Vaikka Sri Lankan jälkeen malesialaiset ihmiset aluksi vaikuttivat meistä pidättyväisiltä ja välillä jopa töykeiltä, on meitä kohdeltu täällä pääsääntöisesti todella hyvin ja meitä kohtaan on oltu ystävällisiä ja avuliaita.
Lauttamatka Kuala Perlikseen
Ensimmäisenä päivänä George Townissa kiertelimme Unescon maailmanperintö luetteloon kuuluvalla alueella, jossa oli vanhoja hienoja taloja ja hienoa katutaidetta. Alueella oli myös eri uskontojen kirkkoja ja temppeleitä. Kaupunki oli mielenkiintoinen, mutta meillä oli vaikea löytää auki olevaa ravintolaa. Katukeittiöitä oli kyllä joka puolella, mutta niiden siisteystaso ei houkutellut ruokailemaan ja muutenkin kaipasimme ilmastoituun ravintolaan. :D
Kapitan Keling moskeija.
Moskeijassa vai Tylypahkassa? 
Kiinalainen temppeli
St. Georgen anglikaaninen kirkko
Onneksi löydettiin jälleen hyvä Intialainen ravintola.
Toisena päivänä satoi kaatamalla vettä. Sateen tauotessa hetkeksi Ruusa ja Niina pakkasivat eväät reppuun ja lähtivät positiivisella mielellä kohti kansallispuistoa. Trooppiset sateet kestävät kuuleman mukaan vain hetken, ja sadekuuron jälkeen ilma on taas aurinkoinen. Vettä tuli kuin saavista kaataen koko tunnin mittaisen bussimatkan ajan. Perillä tytöt juoksivat suoraan katoksen alle suojaan. Lenkkareiden kastumista katos ei estänyt, koska maailma oli jo kerennyt muuttua valtavaksi vesilätäköksi. Vaikka Ruusa ja Niina ovat urhoollisia retkeilijöitä, heitä ei oikein innostanut lähteä seikkailemaan sademetsään, jonne on juuri satanut uskomaton määrä vettä. Sadekaan ei osoittanut laantumisen merkkejä. Niimpä he istuivat bussipysäkillä ja söivät voileipäkeksejä, kunnes lähtivät seuraavalla bussilla takaisin kaupunkia kohti.
Aino ja Laura aloittivat päivän tehokkaasti treenaamisella ja uimisella, yllätykseksemme löysimme hotellilta myös ihka oikean saunan. Pitihän sitä päästä testaamaan. Loppupäivä koostuikin hotellilla pötköttämisestä ja sinnikkäistä yrityksistä saada kotiinkuljetuksella ruokaa. Lopulta oli annettava periksi ja juostava kuudensadan metrin päässä olevaan Subwayhin. Kahlasimme nilkkoja myöten vedessä pitkin jalkakäytäviä, mutta onneksi päät pysyivät kuivana respasta lainattujen satikoiden ansiosta.
Kun ei olla pitkään aikaan saunottu, piti vähän kuivaharjoitella ennen saunan lämpeämistä.
Illalla sade ja tuuli yltyivät myrskyksi. Hotellissa ikkunat helisivät ja myrsky rikkoi lasiovia ylemmissä kerroksissa. Aamulla näimme myrskyn aiheuttamia tuhoja joka puolella kaupunkia. Meillä oli myös vaikeuksia saada taksi bussiasemalle, koska taksit olivat jumissa tulvan takia ja meidän bussiasemalla oli kuulema vyötäröön asti vettä. Saimme onneksi kuitenkin ylihintaisen kyydin joltakin paikalliselta tyypiltä ja kerettiin ajoissa bussiin, joka lähti myrskyn takia eri asemalta ja puolitoista tuntia myöhässä Kuala Lumpuriin. Sieltä jatkoimme matkaa Vietnamiin ja Ho Chi Minh Cityyn.
Myrskyn aiheuttamia tuhoja
Ja tässä odotellaan bussia Kuala Lumpuriin!
Kuala Lumpurissa viimeiset jätskiannokset ennen Vietnamiin lähtöä. 
Sinne jäi Malesia! Terkuin Aino, Laura, Ruusa ja Niina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti